Riippumattomedia julkaisee kolmen kolumnin postaussarjan, jossa SP:n hallituksen puheenjohtajistoehdokkaat jakavat ajatuksiaan partioliikkeen nykytilasta, seuraavasta kaksivuotiskaudesta sekä tulevaisuudesta. Matkaa kohti jäsenkokousta voi myös seurata @partioeero, @tammineniko @jennakankaanpaa käyttäjillä!
Eero Kivistö, Niko Tamminen ja Jenna Kankaanpää
|
| Kuvat: Eero Kivistö, Filip Eller
Partio on Suomen suurin nuorisoliike, joka toimii jokaisessa suomalaisessa kunnassa – vuosittain toiminnassa on mukana yli 60 000 lasta, nuorta ja aikuista. Mutta mikä tekee meistä valovoimaisen ja elinvoimaisen harrastuksen? Missä tilassa partioliike on nyt Suomessa? Mitä trendejä ja kehityskulkuja tunnistamme ja mikä meitä haastaa valtakunnallisesti? Tulevaisuudessa tulee keskittyä ainakin seuraaviin kolmeen asiaan.
Nuorten liike nyt – aikuisten kerho tulevaisuudessa?
Partion jäsenmäärä kasvoi maltillisesti vuosina 2017–2022. Edes koronakriisi ja toiminnan siirtämien etäyhteyksien varaan ei pudottaneet jäsenmääräämme. Silti kun kriisi pitkittyi ja toiminta palautui entiselleen, ei partioharrastuksen aloittaneiden määrä yltänyt pandemiaa edeltäneelle tasolle. Jäsenmäärä tippui vuosina 2022–2024 yhteensä noin 7,8 prosenttia. Osa pudotuksesta on selitettävissä niin, että partio ei ollut se harrastus, josta ensimmäisenä lopetettiin, mutta se oli harrastus, jonka moni unohti tai koki vieraaksi. Lisäksi voidaan arvioida, vaikuttiko poikkeuksellinen aika kauaskantoisemmin vapaaehtoisten jaksamiseen. Kriisin aikana venyttiin ja nyt on aika ottaa happea. Lippukuntien johtokolmiot kertovat johtajapulasta ja vapaaehtoistyöhön sitoutumisen muutoksesta. Tekijöitä olisi, mutta ei samaan tapaan kuin ”vanhoina hyvinä aikoina”.
Muutoksesta kertoo myös data, jota tulee käyttää johtamisen välineenä. Satoja aikuisia liittyy joka vuosi partioon ja yli 22-vuotiaiden määrä on vuosikymmenen aikana kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä heitä on peräti 3200 enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Nykyisten pestien vastuut ja velvollisuudet eivät aina vastaa vapaaehtoisten käytettävissä olevaa aikaan. On tarkasteltava, millä rakenteilla partiotoimintaa kannattaa ylläpitää. Surullisia esimerkkejä ovat ne, joissa kaikki lippukuntatoiminta lopetetaan tekijäpulan takia sen sijaan, että yhdistettäisiin toiminta naapurilippukunnan kanssa. Tai ne, joissa perinteisiä tapahtumia joudutaan perumaan ja partion paikallisesta markkinoinnista joudutaan tinkimään.
Olemme sitoutuneet tekemään kaikkemme, että partio olisi lapsille ja nuorille liittymisen ja harrastamisen arvoista myös tulevaisuudessa. Meidän tulee esimerkiksi varmistaa, että toimintamme ydin eli kasvatus säilyy partio-ohjelman kautta houkuttelevana ja vastaa niihin odotuksiin, joita partiota kohtaan asetetaan. Nykyisen strategian visiossa haluamme tarjota nuorille taidot muuttaa maailmaa, mutta vuodesta 2021 maailma on jo muuttunut merkittävästi. Lapset ja nuoret pitävät huolen, että partiota on myös tulevaisuudessa.
Viisas talousjohtaminen ja tulopohjan kasvattaminen
Suomessa talouden paine ulottuu kaikkialle, myös partiotoimintaan. Suomen Partiolaiset (SP) on opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman nuorisoalojen järjestöjen yleisavustuksen suurin saaja. Suomen hallitusohjelmassa on sovittu yleisavustuksen kokonaismäärään leikkaamisesta portaittain tulevien vuosien aikana. On hyvin todennäköistä, että myös partion saama valtionavun määrä tulee pienenemään laadukkaasta valtionavun hakuprosessistamme huolimatta.
Kiitos edellisten vastuunkantajien, partio ei ole kokonaan riippuvainen valtionavusta. Olemme vakavarainen liike. Vaikka tilanne on hyvä, talouttamme haastavat silti esimerkiksi inflaatio, jäsenmäärän laskusta aiheutuvien tulojen lasku sekä adventtikalenterimyyjien määrän vähentyminen. Vastuullinen talouden johtaminen on meidänkin prioriteettimme.
Haluamme, että partio on tulevaisuudessa entistäkin halutumpi ja pidetympi yhteistyökumppani. Olemme viime vuosina saaneet kumppaneita mukaan tukemaan valtakunnallista toimintaamme etenkin suurempien tapahtumaprojektien kohdalla. Järjestämme maan suurinta metsäseminaaria Johtajatulia, joka on noteerattu yritysmaailmassa kiinnostavaksi tapahtumaksi. Olemme lanseeranneet Partion Ystävät -tukiohjelman, joka toimii tulevaisuudessa lahjoituskanavana yksityishenkilöiden lisäksi myös yrityksille.
Uusia avauksia ja innovaatioita tarvitaan kuitenkin lisää. Varainhankinnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee ohjata enemmän resursseja. Kuluneella kaksivuotiskaudella on laadittu uutta varainhankintastrategiaa, jossa on tunnistettu ja valittu partiolle kannattavimpia ympäristöjä kasvattaa varainhankintaansa. Valttimme on, että tavoitamme kerralla valtakunnallisesti kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria, joille mahdollistamme merkityksellistä tekemistä. Partiolla on vahva brändi Suomessa, jota tulee hyödyntää paremmin.
Yhdessä olemme vahvempia ja vaikuttavampia
Partioliike tekee tällä hetkellä Suomessa enemmän yhdessä kuin koskaan aikaisemmin, ja sitä kelpaa juhlia. Kohtaamamme yhteiskunnalliset haasteet ovat suuria ja liikkeemme on liian pieni kääntämään selkänsä yhteiselle tekemiselle.
Yhteistä tekemistä pitää johtaa, ylläpitää ja kehittää. Luottamushenkilöiden vaihtuessa saattaa nopeasti unohtua, miksi tiettyihin yhteisiin toimintatapoihin on päädytty. Meidän tulee varmistaa, että yhteisen partion tekeminen ottaa uusia askeleita ja partiotoiminta on elinvoimaista ympäri maata. Samalla idealla kuin piirit antavat yksilöllisempää tukea lippukunnille haluamme kehittää SP:n tarjoamaa A-jäsentukea asiakaslähtöisempään suuntaan.
Järjestöjohtamisen kannalta seuraavat vuodet ovat kehittämisen ruuhkaa. Tulevan kaksivuotiskauden aikana realisoituu esimerkiksi ohjelmauudistus. Ohjelmauudistuksen lisäksi meillä on kunnianhimoisia tavoitteita niin partion hiilineutraalisuuden saavuttamisessa, digihankkeen loppuunsaattamisessa sekä useamman maahanmuuttajataustaisen lapsen ja nuoren saamisessa mukaan partioon.
Onnistuneet hankkeet vaativat järjestön johdon sitoutumista ja resurssien priorisoimista yhteistyössä partion sisällä unohtamatta ulkoisten kumppanuuksien voimaa.
Nyt on aika kääntää kehittämisen vaihde toiminnaksi, jotta liikkeemme pysyy liikkeellä.
Jaa artikkeli somessa:
Viimeisimmät kommentit:
Yksi vastaus artikkeliin “Kolumni: Partioliikkeen tulee etsiä elinvoimaa uudella vaihteella”
-
Tapani Tulkki
Kiitos hyvästä artikkelista! Mitä tulee jäsenmäärän nousuun aikanaan ja laskuun koronan jälkeen, niin siinä tulee huomioida jäsenmäärän kehityksen viive. Eli jäsenmäärä ei käyttäydy kovin nopeasti. Jäsenmäärä kasvoi määrätietoisen kasvutyön jälkeen viipeellä, kun aloittavien määrä saatiin nousemaan useamman vuoden ajaksi. Kasvu näkyi siis kokonaisjäsenmäärässä viipeellä. Samoin nyt oleva jäsenmäärän lasku ei pääosin käsittääkseni johdu eroamisen lisääntymisestä, vaan viipeellä näkyy jo useamman vuoden alentunut ”sisäänotto” eli pienemmät aloittavien määrät.
Vastaa