Näin muistan joskus Auran rannoilla julistaneeni, nuorena turkulaisena vihaisena miehenä. Silloin partiopolitiikan syövereissä nuoruus, turkulaisuus, vihaisuus ja miehuus aiheutti ainakin osassa kuulijakuntaa vilunväristyksiä, mutta ehkäpä se oli vain kuvitelmaani, sillä myöhemmin näin vastaavia reaktioita kohdistettuna myös nuoriin ei-vihaisiin, ei-turkulaisiin ja ei-miehiin.
Viljami Lampilinna
|
| Kuva: Juha Nurmi
Noista ajoista on kuitenkin jo vettä virrannut Aurajoessa sen verran, että enää muistellaan naureskellen, miten erästäkin nuorturkulaisvihaismiestä ojennettiin jäsenkokouksessa ihan keskusjärjestön ylimmän johdon toimesta lopettamaan se kirjoittelu sinne Intter Nettiin.
Sitä perinnettä ylpeänä tälläkin kertaa jatkaen lykkään kuluneen sporkkini yhteen partiosoppaan. Tästä keitoksesta löytyy tietenkin vain kasvisvaihtoehto, kuten keskusjärjestö on linjannut, joten maustepöydän kautta sitten omalle paikalle istumaan, jos sellaista sattuu löytämään. Partiota on pidetty ylpeästi puoluepoliittisesti sitoutumattomana, mutta kuitenkin poliittiseen aktiivisuuteen, ehkei kuitenkaan aktivismiin, kasvattavana. Uskon, että partion tulee jatkossakin älähtää Suomen suurimpana ja vaikuttavimpana nuorisojärjestönä (ollaanhan vielä sitä?) kun päivänpolitiikassa, hallitusohjelmissa tai lainsäädäntösuunnitelmissa paistuu asioita, jotka koskevat partion missiota.
Vaikeaksi homma menee siinä vaiheessa, kun päivänpolitiikassa on esillä jokin polttava aihe, joka ei ole aivan partion ydintä ja nuoretkin vihaiset partiolaiset alkavat vaatia toimeen tarttumista. Ja kyllä, tämä on nyt niitä tekstejä, joissa joku nevahööd setämies kertoo miten asioista pitää ajatella. Veikkaan myös, että nevahööd ja setämies ovat ainakin 10 vuotta vanhoja nuorisoilmaisuja, jos olivat niitä silloinkaan. Sitten takaisin asiaan: Alkuvuodesta tehty partiolaisaloite, jossa vaadittiin Suomen Partiolaisten hallitukselta aktiivisia toimia Gazan tilanteeseen reagoimiseksi, synnytti niin suuren some-mylläkän, että jopa kaltaiseni somestakieltäytyjyyttä harrastava ja jo vuosia sitten HC-partiolaiset hiljentänyt ja kaikin keinoin pois fiidistä siivonnut keski-ikään sammaloitunut entinen partioucceli huomasi asian. Nyt kun tarkastan tilanteen, niin aloitteella näyttää olevan 133 allekirjoitusta ja hieman aloitteen tekemisen jälkeen Gazaan saatiinkin jo tulitauko. Tuskin Kairossa kuitenkaan HC-partiolaisia lueskelivat.
Tämä aloite oli hyvin rakennettu ja se on loistava esimerkki siitä, kuinka valveutuneita ja aktiivisia kansalaisia partio onnistuu kasvattamaan. Suomen Partiolaisten virallista käsittelyä odotellessa mietin, että missä kohtaa kulkee raja, jolloin partio alkaa näyttäytyä puoluepoliittisista poteroista periskoopilla kurkkiessa vastapuolen poterossa istujalta? Yhdysvalloissa Gazan konflikti on jyrkästi yhteiskuntaa jakava poliittinen kysymys, kun taas Suomessa se tuntuu herättävän intohimoja lähinnä poliittisessa vasemmistossa ja pienessä kristillisen oikeiston segmentissä. Perussuomalaisten ollessa asiassa taas, noh, perussuomalaisia.
Yhdysvalloissa vallitsi ennen vaaleja varsinkin opiskelijaliikkeen keskuudessa näkemys, että silloinen hallinto presidentti Bidenin johdolla ei tehnyt tarpeeksi Gazan hyväksi ja he joko etsivät vaihtoehtoisia ehdokkaita tai jättivät kokonaan äänestämättä. Trumpin virkaanastujaisten jälkeen maailmanpoliittinen myllerrys on jatkanut vauhtiaan, mutta toistaiseksi tulitauko Gazassa on pitänyt. Siinä sivussa on nähty Trumpin esitys korvata kaikki palestiinalaiset Gazan alueelta golfviheriöillä ja palmupuilla. Tuskin tätä nämä Bidenin parjaajat halusivat, ja olisiko tässä yksi syy Trumpin vastustuksen hiljaiselolle ympäri Yhdysvaltojen yliopistokampuksia. Mitäs tilasitte.
Yhdysvaltojen politiikassa ei ole tarpeeksi aikuisia paikalla kieltämässä Intter Nettiin kirjoittelua. Suomalaisessa partiossa saa ja kirjoitetaankin Inter Nettiin, joskus jopa miettien etukäteen mihin poteroon ollaan hyppäämässä. Partion suurin vaikutus tulee kuitenkin niistä, joita se koulii tarttumaan toimeen. Toimeen tarttumista aloitteessa kaivattiinkin, mutta nähtäväksi jää, olivatko vivahteet turhan kaukana partion missiosta ja vaatimukset aktiivisen kansalaisuuden sijasta nettiaktivismia.
Kirjoittaja on onnistuneesti partion aktiiviseen kansalaisuuteen koulima aluevaaliehdokas Kymenlaaksosta.
Jaa artikkeli somessa:
Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita: Partiomaailma
Vastaa